Fujifilm X-E2

Vaikka X-E2 muistuttaa edeltäjäänsä, siinä on monta parannusta. Se on markkinoiden edistyksellisin APS-C-kennoinen peilitön järjestelmäkamera. Valokuvaajalle se asettaa suuret vaatimukset.

tekijä Välineopas #Kamerat #Fujifilm
8.5

Fujifilm X-E2 muistuttaa perinteistä mittaetsinkameraa. Teknisesti se on edistyksellisimpiä APS-C-kennolla varustettuja peilittömia järjestelmäkameroita. Fujifilmin X-Pro1-huippumallin erottaa X-E2:sta lähinnä isompi koko ja optisen ja elektronisen tekniikan yhdistävä etsin. Kummassakin on Fujifilmin X-Trans-kuvakenno, jossa ei ole alipäästösuodinta. Mallit X-M1 ja X-A1 ovat halvempia. Kameraan on saatavana 12 objektiivia 10–24 millin laajakulmasta 50–230 millin teleen. Kolmen salamalaitteen ohjeluvut ovat välillä 20–42. Uusi kamera korvaa mallin X-E1. Uudessa mallissa on isompi näyttö ja parempi tarkennus, ja se tallentaa kuvan lähes kaksi kertaa nopeammin kuin edeltäjä. Lisäksi uutuudessa on joukko pikkuparannuksia, kuten valotuksenkorjauksen alueen kasvaminen arvosta +/– 2 arvoon +/– 3. Hämärässä elektronisen etsimen kuva nykii vähemmän.

Testin kuluessa voitiin todeta, että kuvanlaatu on samaa hyvää tasoa kuin mallissa X-E1. Etenkin kohinamittausten tulokset ovat erinomaiset. Ne ovat herkkyyteen ISO 6400 asti paremmat kuin ehkä kovimmalla kilpailijalla, Panasonic GX7:llä. Poikkeuksellinen rajoitus on se, että raakakuvia ei voi ottaa kaikilla ISO-herkkyyksillä. Raakakuvia voi nimittäin tallentaa vain herkkyyteen ISO 6400 asti, mikä on selvä puute.

Suuri kontrasti

Kameran värintoisto on tasapainoinen. Se saattaa vaikuttaa hivenen liian viileältä, mutta värejä ja kylläisyyttä voidaan säätää. Kamerassa on yksinkertainen kontrastinhallinta, ja myös huippuvalojen ja varjojen kontrastia voidaan säätää, mutta HDR-toimintoa ei ole, ja kameran kuvantoiston säätäminen kohteen mukaan vaatii aikaa. Kontrasti on vakioasetuksin melko voimakas, mutta sitä voi vaimentaa, ja myös varjojen, keskisävyjen ja huippuvalojen kontrastia voi säätää erikseen. Värit toistuvat auringonpaisteessa hyvin, mutta sekavalossa valkotasapainon säätö on vaikeaa. Värikylläisyyden säätö tuo mieleen vanhat hyvät ajat. Siinä ovat käytössä nimittäin Fujin perinteikkäät diafilmien nimet. Provia sopii yleiskäyttöön, Velvia on erittäin kylläinen ja Astian kylläisyys on vastaavasti vähäinen.
18–55 millin objektiivi piirtää terävästi. Vääristymää ja vinjetointia on vain vähän. Väripoikkeama saattaa olla melko voimakas, eikä kamera valitettavasti korjaa sitä.
X-E2:llä saa hyviä kuvia, mutta se vaatii myös kuvaajalta paljon. Kuvanlaadun asetusten säätämisen lisäksi puuttuva ohjelmanvalitsin tarkoittaa sitä, että automatiikkaa ei voi tarkistaa yhdestä paikasta, vaan pitää tarkistaa valotusaikavalitsimen asento ja objektiivin himmenninvalitsimen asento. Tämä vie aikaa varsinaiselta kuvaamiselta. Rakennusten ja maisemien kuvaamisessa siitä ei ole haittaa, mutta henkilökuvauksessa se ärsyttää, koska se vähentää sitä aikaa, jonka kuvaaja voi keskittyä kuvattavaan henkilöön. Tällaisella muotoilulla on tavoiteltu retrohenkisyyttä. Kamerassa ei myöskään ole kohdeohjelmia esimerkiksi panoraamakuvia varten. X-E2:ssa on tarkennuksen apuvalo, mutta se on erittäin lähellä laukaisinta, ja kuvaajan on oltava tarkkana, jotta ei peittäisi sitä vahingossa. Kameran esiin ponnahtava salama on hyvä. Akut kestivät testin aikana hyvin.

Hyvä käyttömukavuus

Kamera on näistä huomautuksista huolimatta saanut hyvän käyttömukavuusarvosanan, koska tarkoituksena on ollut tehdä retrohenkinen kamera, joka asettaa vaatimuksia myös valokuvaajalle, ja tässä on onnistuttu hyvin. Toiset valmistajat, kuten esim. Panasonic mallissa GX7 ja Sony mallissa NEX-7, ovat käyttäneet uutta kameratekniikkaa ja koettaneet saada sen avulla kuvanlaadun mahdollisimman hyväksi niin, että valokuvaaja voisi keskittyä mahdollisimman suuressa määrin itse kuvattavaan kohteeseen.

Ratkaisevaa on siten se, tavoitellaanko vain hyvää lopullista kuvaa vai arvostetaanko myös sitä, että itse kuvaaminen tarjoaa kaikenlaista mielenkiintoista näpertelyä hienon kameran ja erinomaisten objektiivien parissa.

Conclusion

X-E2 on niitä kameroita, joiden muotoilu ja käyttöfilosofia muistuttavat mahdollisimman paljon filmiajan legendaarisia mittaetsinkameroita. Käsisäätömahdollisuudet ovat monipuoliset, mutta automaattisia toimintoja on vähän. Yksityiskohtien toisto on hyvä, kohina vähäistä ja objektiivi piirtää terävästi Värit ovat parhaat auringonpaisteessa, mutta sekavalossa valkotasapainon säätö on vaikeaa.

Ominaisuudet

Merkki
Fujifilm
Megapikseliä
16,0
Polttovälikerroin/optinen zoom
1,5
LCD-näyttö
3,0
Kuvaa/sekunti
7,0
Suurin ISO
25 600