FUJIFILM X-T20

FUJIFILM X-T20 tuottaa upean kuvanlaadun sekä valokuviin että 4K-videoihin. Valokuvien hieno yksityiskohtien toisto, loistavat värit ja varma kontrastin hallinta tekevät vaikutuksen. Kuvat ovat täysin käyttökelpoisia aina ISO 25 600:aan asti. Suurin ISO-herkkyys, 51 200, on myös parhaiden kilpailijoiden tasolla, mutta kohinanpoisto syö sen verran pieniä yksityiskohtia, että sitä kannattaa käyttää varoen. Hyvä kuvanlaatu ei ole mikään ihme. X-T20:ssa on täsmälleen sama 24 megapikselin kenno ja sama kuvaprosessori kuin huippumalli X-T2:ssa. Myös X-T20:n automaattitarkennusyksikkö on peräisin suoraan isoltaveljeltä, ja tarkennuksen varmuus ja nopeus on parhaimpia, mitä olemme nähneet peilittömissä järjestelmäkameroissa. Tarkennus seuraa hyvin liikkuvaa kohdetta – myös, kun vaihdoimme Fujifilmin 100–400 mm:n objektiiviin. Kaipasimme joystickiä tarkennuspisteen asettamiseksi käsin.
X-T20 ottaa kahdeksan kuvaa sekunnissa jatkuvalla automaattitarkennuksella. Voimakkaalla telellä automaattitarkennuksen nopeus ja tarkkuus tarjoaa kovan vastuksen peilijärkkäreille.
Muotoilultaan X-T20 on markkinoiden täydellisin retrokamera. Ohjelmavalintakiekkoa ei ole. Valotusaika säädetään omasta kiekostaan ja aukko objektiivista, mistä jotkut pitävät ja jotkut eivät. Kolmessa kohtaa X-T20 on parempi kuin X-T2. Siinä on oma salama, ja suurimman ISO-arvon 51 200 voi valita suoraan eikä valikon kautta, kuten isossaveljessä pitää, jos halutaan ylittää ISO 25 600. Ja X-T20:ssä on täysautomatiikan valintapainike niitä varten, jotka sellaista kaipaavat.

Säätökiekkoja on sekä kameran taka- että etupuolella. Kameran päällä vasemmalla oleva kiekko on todellinen runsaudensarvi. Siitä valitaan muun muassa esitystapa, panoraamakuvaus, haarukointi ja videokuvaus. Olisimme toivoneet, että ISO-herkkyyden valintaan olisi ollut oma säätökiekkonsa, kuten X-T2:ssa, sillä nyt sitä ei pääse valitsemaan suoraan. Etureunan kädensija on niin pieni, ettei kamerasta saa kunnon otetta, varsinkaan, jos runkoon on liitetty isokokoinen objektiivi. Muistikortin paikka on kameran alapuolella. Se merkitsee, että korttia ei saa pois, jos kamera on jalustalla.
Etsin on hyvä ja sen tarkkuus on peräti 2,3 miljoonaa pistettä. Näyttö on kolmituumainen ja sen voi kääntää suoraan pystyyn sekä 45 astetta alaspäin. Kyseessä on kosketusnäyttö, joten kuvan voi tarkentaa ja kameran laukaista painamalla näyttöä. Sekä näyttö että etsin näyttävät valon ja värit sellaisina kuin ne tulevat olemaan.
Q-painike on keskeinen kameran säätöjen kannalta. Siitä on oikotiet kaikkein käytetyimpiin asetuksiin, kuten esimerkiksi ISO-herkkyyden, valkotasapainon ja kontrastin säätöön – samoin säätöihin, jotka jäljittelevät filmikuvia. Fujifilmin retro-ominaisuuksiin kuuluu nimittäin, että kuviin saa suotimen, jonka ansiosta kuvat jäljittelevät vanhoja Fujifilm-kuvia: Provia-diafilmiä, terävää ja värikylläistä Velviaa, herkkää Astia-muotokuvafilmiä tai mustavalkoista Acrosta.
Akun kesto on hyvä, sillä yhdellä latauksella saa 350 kuvaa. Kameraan sopii sama W126-akku kuin sen edeltäjään X-T10:een sekä useimpiin muihin X-kameroihin.
Kamera ei ole 1970-lukulaisesta ulkonäöstään huolimatta vanhanaikainen. Siinä on muun muassa wi-fi. Fujifilm on sitä paitsi hieman vaisun alun jälkeen kiinnittänyt enemmän huomiota videotoimintoihin, ja X-T20 kuvaa luokkansa ainoana hyvälaatuista 4K-videota, kunhan kameran ainoassa SD-kottipaikassa on UHS-1-yhteensopiva kortti.
X-T20:tä saa hopeanvärisenä ja mustana, ja se korvaa X-T10:n, jonka valmistus on jo lakkautettu. Hyvän arvosanan takana on hieno kuvanlaatu ja automaattitarkennus, samoin hinta, joka muuttuu vieläkin houkuttelevammaksi, jos ostaja valitsee pakkauksen, jossa objektiivina on XC 16-50 mm II. Tällöin lisähintaa tulee ainoastaan noin 70 euroa.

Conclusion