Sigma sd Quattro

Sigma sd Quattro on yllättävän suurikokoinen peilittömäksi järjestelmäkameraksi. Objektiivin kiinnitys on yhtä korkea kuin muotoilultaan hyvin onnistunut käsikahva. Syy löytyy siitä, että kamerassa käytetään Sigman SA-objektiiveja. Ne on suunniteltu alun perin peilijärjestelmäkameroille, joissa välimatka objektiivin ja kennon välillä on pidempi. Automaattitarkennus on hidas. Heikossa valossa oikean tarkennuksen löytäminen kestää sekunnin tai enemmän. Kärsivällisyyttä siis tarvitaan, vaikka Sigma lupaa nopean, vaihetunnistukseen perustuvan järjestelmän. Toisaalta, tarkennus osuu aina kohdalleen. Sähköinen etsin pimenee varsin pitkäksi aikaa, kun kamera tallentaa kuva muistikortille. Kokonaisuudessaan tämä kamera siis sopii niille, jotka työskentelevät hitaalla temmolla.
Kamera on Sigmalle tyypilliseen tapaan hyvin muotoiltu ja käytännöllinen. Pieni hidastelu unohtuu nopeasti, kun pääsee katselemaan valmiita kuvia. Yksityiskohtien toisto on erinomainen, varsinkin, kun kyseessä on APS-C-koon kenno eikä kinokoon kenno. Se on Foveon-kennon etu, sillä sen jokainen pikseli tallentaa kaikkia värejä. Yksityiskohdat toistuvat ilman kantikkuutta tai sumeutta. Värit ja kontrastit ovat myös hienoja, ja pelkät jpeg-kuvatkin ovat näyttäviä. Luonnollisesti kennolla on myös heikkoutensa. Kuvanlaatu kärsii melko nopeasti, kun ISO-herkkyyttä nostetaan. Jo herkkyydellä ISO 400 kuviin tulee kohinaa heikommassa valossa. ISO 1600:aa käytettäessä värit eivät enää toistu oikein. Suurin herkkyys on ISO 6400 on käyttökelvoton. Jos pärjää pienillä ISO-herkkyyksillä, saa erinomaista kuvanlaatua ja huikean hyvin toistuvat yksityiskohdat.
Sigma sd Quattro on selvästi kookkaampi kuin esimerkiksi Sonyn kinokoon peilittömät järjestelmäkamerat. Koon ansiosta kamerasta saa pitävän otteen helposti. Painikkeita ja säätimiä on saatu myös mahtumaan runsaasti. Näytön reunassa on erillinen alue painikkeille, joilla voidaan tarkistaa ja säätää tärkeimpiä kuvaamiseen liittyviä asetuksia. Painikkeilla valitaan kameran kuvausohjelma, ISO-herkkyys ja valotuksenmittauksen tapa. Asetusnäytön voi kytkeä pois päältä ja päälle riippumatta muusta näytöstä. Homma toimii sen verran hyvin, että muut kameravalmistajat voisivat ottaa siitä oppia. Kamerassa voi valita erillisellä painikkeella myös sen, mitä näytössä näkyy. Valittavana on etsinkuva tai Auto-toiminto. Sillä se valitsee etsinkuvan näyttämisen etsimessä tai näytöllä sen mukaan, onko silmä lähellä etsintä vai ei. Kaiken kaikkiaan kameralla on mukava kuvata, kunhan vain tottuu pitkiin reagointiaikoihin.
Tarkennusalueita on valittavana yhdeksän. Niiden kokoa voidaan säätää, mutta kerrallaan voidaan valita vain yksi alue. Tätä kameraa ei todellakaan ole suunniteltu nopean toiminnan kuvaamiseen. Videokuvaaminen kannattaa unohtaa kokonaan – videokuvaustoimintoa ei nimittäin löydy sd Quattrosta lainkaan.
Kannattaa myös huomata, etteivät sd Quattron kuvat aukea ainakaan vielä Lightroomissa tai Capture One Prossa. Kuvien muokkaamiseen on käytettävä maksutonta Sigma Photo Pro -ohjelmaa. Ohjelma toimii hitaasti eikä sillä voi korjata vääristymiä kuten objektiivin vääristämiä suoria linjoja. Testasimme objektiivia tarkan 30 mm F1,4 DC Art -objektiivin kanssa. Esimerkiksi tynnyrivääristymä ei korjaannu automaattisesti jpeg-kuviin. Kuvissa näkyi myös kromaattista poikkeamaa eli väärin värittyneitä, kohtia tummien ja kirkkaiden pintojen välissä. Sigma sd Quattroa myydään yhdessä 30 mm:n kiinteän pakettiobjektiivin kanssa yhteishintaan 1060 euroa.

Conclusion