Sony Alpha7R IV

Sonyn uuden huippumallin tarkkuus on niin valtaisa, ettemme voineet olla tarkastelematta kuvia 100 prosentin koossa tietokoneella saadaksemme nauttia 60,2 megapikselin tuottamasta yksityiskohtien määrästä.

Yksi jpg-kuva vie 30 megatavua tilaa, ja raakatiedosto vaatii peräti 123 megatavua. Kuvien koko huomioon ottaen puskuri selviää hienosti. Otimme kuvia esimerkiksi vesihiihdosta, ja kun säädimme kameran ottamaan 10 kuvaa sekunnissa sekä raaka- että jpg-muodossa, meidän piti välillä odottaa, että kuvat siirtyivät nopealle kortille, mikä on kuitenkin normaalia.

Meitä jännitti, pysyisikö automaattitarkennus vauhdissa, mutta siitä ei ollut epäilystäkään. Suuri tarkkuus paljastaa tarkennuksen virheet armotta, mutta käytännöllisesti katsoen kaikki muotokuvat – joissa silmientunnistus pääsi töihin – ja toimintakuvat olivat täsmälleen oikein tarkentuneita.

Kameran valotus on täydellinen. Suuri pikselimäärä merkitsee kuitenkin, että kohinan hallinta suurilla ISO-arvoilla ei ole vaikuttava, jos kuvia katselee 100 prosentin koossa, mutta hyväksyttävissä ISO 6400:aan asti.

A7R IV vaikuttaa tukevalta, ja kannet on uudistettu. Painikkeet ovat täsmälliset ja niissä on aiempaa voimakkaampi ja miellyttävämpi tuntuma. Otekahva on suurempi, joten kameraa on parempi pidellä. Säätökiekotkin toimivat paremmin, ja meitä ilahduttaa erityisesti valotuksen korjauskiekon lukitus, sillä aikaisemmin se meni usein epähuomiossa päälle. Takasivun säätökiekko ei ole aivan niin hienostunut kuin painikkeet, ja se harmittaa, että kolmituumaisen nestekidenäytön tarkkuus on vain 1 440 000 pistettä. Monilla kilpailijoilla se on 2 100 000. Kamerassa ei voi tehdä raakamuuntamista. Toisaalta sillä voi ottaa 16 otoksen pixel shift -sarjoja, jotka voi tietokoneella yhdistää peräti 241 megapikselin kuviksi. Se toimii yllättävän hyvin, kunhan kuvauskohde pysyy täysin paikoillaan.

Conclusion