FUJIFILM GFX 50S

FUJIFILM GFX 50S yllätti meidät useaan otteeseen ensimmäisinä päivinä. Kamera ei paina enempää kuin peilillinen kinokoon kamera, ja se sopii mukavasti käteen. Peilillisen keskikoon kameran laukaisu tuottaa yleensä kuuluvan räpsähdyksen, koska peili on suurikokoinen. GFX-järjestelmäkamerassa ei ole peiliä ja sillä voi ottaa kuvia täysin äänettömästi ja ilman mekaanisia tärähdyksiä, jos valikosta on valittu elektroninen suljin. Ei ole yllättävää, että kameran säädöt muistuttavat Fujifilmin X-sarjan säätöjä. Kamerassa onkin monia ohjelmoitavia painikkeita. Jäimme kuitenkin kaipaamaan valotuksenkorjaukseen tarkoitettua kiekkoa, jota tarvittaisiin usein. Myös valotus valitaan kuten X-sarjassa, nimittäin valotusaikakiekolla ja himmenninaukkorenkaalla. Niistä on valittavissa A-asetus, jolloin käytössä ovat tavanomaiset automaattivalotukset. Kuvalaatu on loistava, ja vielä ISO 25 000 on täysin käyttökelpoinen. Myös seuraavia kahta arvoa ISO 102 400:aan asti voidaan käyttää. Yksityiskohtien toisto ja värit ovat erinomaiset. Ainoa kinokoon kamera, joka tarjoaa vastuksen GFX:lle, on Sony A7R II. Sen objektiivit ovat huippuluokkaa, mutta GFX voittaa rinnanmitalla kuvien yksityiskohtien toiston ansiosta. Parhaan laadun jpg-kuvat ovat noin 30 megatavun suuruisia ja niiden dynaaminen alue on vaikuttava. Raakakuvatiedosto vie 111 megatavua, joten on hyvä, että kamerassa on paikka kahdelle SD-kortille. Jos valitaan raakakuvien häiriötön pakkaus, tiedostokoko on vajaat 50 megatavua. GFX:n heikkouksia ovat hidas automaattitarkennus ja kuvausnopeus, joka on kolme kuvaa sekunnissa.

Keskikoko ei ole koskaan ollut omiaan toimintakuvaukseen, vaan sen valttina on hyvä kuvanlaatu – ja sitä GFX 50S todella tarjoaa.
Tällä erää kameraan on myynnissä viisi GX-objektiivia, ja tänä vuonna on tulossa vielä yksi lisää. Vuonna 2018 on odotettavissa teleobjektiivi ja telejatke. Objektiivien hinnat alkavat 1600 eurosta. Kaikkien objektiivien himmentimen säätörenkaassa on kätevä lukitus, kun niistä valitaan asetus A. Sellaista olemme jo pitkään kaivanneet Fujifilmin XF-objektiiveihin. Toistaiseksi vain yhdessä objektiivissa on optinen kuvanvakain, joka onkin harvinaisuus keskikoon kameroissa. Kyseessä on 120 mm:n makro-objektiivi, joka 0,79:n polttovälikertoimella vastaa 95 mm:iä.
Lisävarusteena on saatavissa VG-GFX1-akkukahva, jossa on täydellinen sarja painikkeita pystykuvia varten. Etsin on irrotettavissa. Vielä ei ole tarjolla vaihdettavia etsimiä, kuten analogisissa keskikoon kameroissa, mutta EVF-TL1-sovittimen avulla elektronista etsintä voi kääntää ylöspäin ja sivulle. 3,2 tuuman näyttöä voi niinikään kääntää ylös, alas ja sivulle. Näyttö ja 3,7 megapikselin etsin näyttävät kuvan ja kohteen värit, valon ja kontrastin täsmälleen samanlaisina kuin ne näkyvät sittemmin tietokoneen näytöllä.
NP-T125-akku on uusi eikä sovi muihin kameroihin. Sen kestoksi ilmoitetaan 400 kuvaa latausta kohden, mikä pitää suurin piirtein paikkansa, jollei kuvia katsota näytöltä kovin tiuhaan.
Videota voi kuvata Full HD -muodossa vaatimattomalla nopeudella 29,97 kuvaa sekunnissa. Ulkoiselle mikrofonille ja kuulokkeille on liitin. Kamerassa on wi-fi ja sen myötä mahdollisuus ohjata kameraa etänä puhelimesta.
Hinnaltaan GFX 50S on samalla tasolla kuin Pentax 645Z, hieman alempana kuin Hasselblad X1 D ja paljon alempana kuin Leica S, Phase One ja suuret Hasselblad-mallit.
Fujifilm tuotti 1980- ja 1990-luvuilla koko joukon keskikoon kameroita alkaen suuresta GX680-studiokamerasta aina mittaetsimellä varustettuihin GW-sarjan kameroihin asti. Mikään niistä ei saavuttanut merkittävää asemaa markkinoilla verrattuna isoihin tekijöihin, kuten Hasselbladiin ja Mamiyaan. Nyt Fujifilm on tuonut markkinoille GFX:n ja tehnyt älykkään loikan kinokoon kameroiden yli suoraan digitaaliseen keskikoon kameraan, jonka hinta on kohtuullinen. Uskallammekin povata Fujifilmille keskeistä asemaa tällä kiinnostavalla sektorilla.

Conclusion