Hasselblad X1D II 50C

Kamerassa on suuri keskikoon kuvakenno, jonka mitat ovat 43,8 x 32,9 mm, ja se on siis suurempi kuin kinokokoisen. Sillä on erittäin miellyttävää työskennellä, ja kuvista tulee erinomaisia. Kun käytetään jalustaa, X1D II:ta on helpompi säätää kuin peilitöntä keskitason kameraa, jossa on paljon pienempi APS-C-kenno, kiitos suurten ja selvästi erillään olevien painikkeiden ja säätökiekkojen sekä suuren 3,6 tuuman kosketusnäytön. Yhtä vaikuttavaa on, että kamera on loistava myös kuvattaessa ilman jalustaa. Sitä keskikoon kamerat ovat harvoin.

Ergonomia on mainio, sähköinen etsin tarkka ja informatiivinen eikä kamera ole juuri suurempi tai painavampi kuin kinokokoinen. X1D II on yli 4000 euroa halvempi kuin edeltäjänsä, joten hinta on samaa luokkaa kuin kilpailijan Fujifilm GFX 50S:n. Kumpikin niistä on hyvä vaihtoehto parhaille kinokameroille. Jpg-kuvan koko on 20–50 Mt, kun taas raakakuva on vajaat 100 Mt. Ja raakakuvien ottaminen kannattaa. Niissä on upea dynaaminen alue, jonka ansiosta yksityiskohdat näkyvät niin huippuvalokohdissa kuin varjoissakin laadun heikkenemättä. Kameran 51,3 megapikseliä huolehtivat yksityiskohdista, ja Hasselbladin objektiivit hoitavat lopun. Saimme Photoshopilla helposti poistetuksi vähäisen kohinan, jota voi tulla näkyviin ISO 25 600:lla. X1D II 50C on kuin luotu mm. maisema-, arkkitehtuuri ja muotokuviin.

Heikkouksiakin on. Kameran käynnistäminen vie viisi sekuntia, ja laiskahkon automaattitarkennuksen ja 2,7 kuvan sekuntinopeuden vuoksi kamera ei sovi toimintakuvaukseen. Jpg-kuvien teko on alkukantaista, ja raakamuuntamisesta saa parempia tuloksia omin käsin. Lisämiinuksena on, että useimmat objektiivit ovat kiinteäpolttovälisiä. Se merkitsee tiheitä objektiivin vaihtoja, ja suuri kuvakenno on suojattomana sentin päässä kiinnityksestä. Näillä varauksilla Hasselblad X1D II 50C on unelmien kamera, kun otetaan raakakuvia ja kun kohteet ovat kameralle sopivia.

Conclusion