Samsung NX1

Samsungin uusi huippumalli pystyy 15 kuvan sekuntinopeuteen, ja kunkin kuvan koko on täydet 28 megapikseliä. Kameran prosessorin on siis käsiteltävä sekunnissa 1,2 gigatavua kuvatietoa. Se on enemmän kuin missään muussa kamerassa, joten sitähän oli kokeiltava ensimmäiseksi. Saimme luvatun kuvamäärän, vieläpä parhaalla jpg-laadulla, joten ainakin NX1:n aloitus oli hyvä. Sama huippunopea kuvaprosessori mahdollistaa muuten myöskin 4K-tasoisen videon kuvaamisen. Tässä kameraluokassa siihen pystyy lisäksi vain Panasonic GH4.
Kameran tarkennusjärjestelmässä on 205 vaiheen tunnistavaa tarkennuspistettä, joista 153 ristityyppisiä, mutta järjestelmä ei aivan pysy perässä, kun kuvataan 15 kuvan sekuntinopeudella. Kun kuvasimme 225 mm:n telellä 80 km/h lähestyvää autoa, oli noin joka kymmenes kuva terävä. Kamera sopii silti toimintakuvaukseen. Näytön koskettaminen on ainoa tapa valita tarkennuspiste käsin, eikä se tietenkään käy, kun käytetään etsintä. Toinen omituinen asia on se, että herkkyysalue ulottuu nopealla sarjakuvauksella vain ISO 6400:aan.

Suuri pakkaussuhde

Kuvanlaadussa on sekaisin hyvää ja huonoa. Yksityiskohtien toisto on ensi näkemältä niin hyvää, kuin voi odottaakin kameralta, jonka resoluutio on luokkansa paras. Kuvaa pakataan kuitenkin parhaallakin laadulla niin paljon, että hienoimmat yksityiskohdat sulavat yhteen. Testasimme sitä rinta rinnan Sony A77 II:n kanssa, ja samsung pakkasi kuvan 11 megatavuun, kun Sonyn versio samasta kuvasta oli parhaalla laadulla kooltaan 17 megatavua, vaikka Sonyn resoluutio on pienempi. Kuvat voi tietysti tallentaa raakatiedostoina, jolloin kuvaaja voi itse valita pakkauksen.
Uusi 16-50 mm F2.0-2.8 -objektiivi piirtää keskustassa terävästi, mutta kuvan reunoilla piirto on kennon resoluution tasalla vasta keskiaukoilla. Linjoja käyristävää vääristymää ei näy, sen sijaan täydellä aukolla näkyy jonkin verran vinjetointia eli kulmien tummenemista. Värin toisto on hyvää muttei aivan niin herkullista kuin Canonin, Nikonin tai Sonyn. NX1 on ensimmäinen takaa valaistulla APS-C -kennolla varustettu kamera, mitä tekniikkaa on ennen käytetty vain pienissä kuvakennoissa. Sen tulisi siis vangita enemmän valoa ja vähentää kuvakohinaa. Kuvat ovat pienillä herkkyyksillä hyvin yksityiskohtaisia. Rakeisuus lisääntyy ISO 1600:lla, mutta kuvat ovat yhä hyviä. Suurin herkkyys on vakiona ISO 25 600, ja valikosta voi hakea pykälän lisää, siis ISO 51 200, mutta sitä on vältettävä, koska se kohisee liikaa. Jotta NX1:n kuvista saataisiin kaikki mahdollinen irti, on niitä käsiteltävä kuvankäsittelyvaiheessa tavanomaistakin enemmän.
Kamera istuu hyvin käsiin. Lukuunottamatta älypuhelimeen yhdistämiseen tarkoitettua pikanäppäintä on korealainen Samsung viisaasti noudattanut samaa reseptiä kuin japanilaiset valmistajat. Kaikkiin tärkeisiin toimintoihin on oma pikanäppäimensä, ja kameraa voidaan säätää, kun se on nostettuna silmälle. Näytön ja etsimen kuvat ovat terävät, mutta ne kaunistelevat kuvia. Ne saattavat olla hiukan väärin valotettuja tietokoneen ruudulla, vaikka näyttävät oikein valottuneilta kamerassa katseltuina. On hyvä, että näyttöä voidaan kääntää, mutta sitä voidaan kääntää vain ylös- tai alaspäin.

Outoja ratkaisuja

Monista hyvistä yksityiskohdista huolimatta NX1:ssä on ratkaisuja, joista emme pidä. Mukana ei tule esimerkiksi erillistä laturia. Akku ladataan kamerassa, joten kuvausta ei voida jatkaa sillä aikaa, kun vara-akku latautuu. Etsimessä on dioptriakorjaus, mutta on valittava, haluaako kuvan vai alareunan numerot teräviksi – molempia ei saa yhtä aikaa tarkoiksi. Testasimme kameraa kahden mekaanisesti oivallisen S-objektiivin kanssa. Ne ovat kooltaan, painoltaan ja hinnaltaan kuin täyden kennokoon objektiivit. Kamerassa on wi-fi, mutta yhdistäminen on hidasta ja vaivalloista, ellei käytetä NFC:tä. Myös Bluetooth löytyy, ja mukana tulee Lightroom 5:n täysversio cd:llä.

Conclusion