Sony Alpha99 II

Sony Alpha99 II tuo mieleen Steinwayn konserttiflyygelin. Se on suuri, musta ja painava eikä osaa itse soittaa yhtään säveltä. Vastaavasti se on instrumentti, joka oikeissa käsissä voi tuottaa maailmanluokan tuloksia. A99 II on perinyt erinomaisen taustavalaistun kinokoon kennon A7R II -järjestelmäkameralta. Kennossa on 42,2 megapikseliä ja se on yhdistetty Sonyn ainutlaatuiseen SLT-kamerajärjestelmään, joka käyttää Sonyn alkuperäistä A-objektiivikiinnitystä uudemman, peilittömien järjestelmäkameroiden E-kiinnityksen sijaan. Kamera ottaa 12 kuvaa sekunnissa. Enempään yltävät vain Canon EOS-1 D X Mark II ja Nikon D5, jotka ovat merkittävästi kalliimpia ja isompia ja joiden tarkkuus on alle puolet A99 II:een verrattuna. SLT:n etuna on, että se tarkentaa koko ajan, myös valotuksen aikana. Tarkensimme autoon, joka ajoi meitä kohti 80 km/t. Objektiivi oli 300-millinen, ja otimme kuvasarjan 12 kuvan sekuntinopeudella ajalla 1/1600 s ja kameran parhaalla jpg-tarkkuudella. Kaikista kuvista tuli täysin teräviä. Valotuksenkorjaukseen täytyy kuitenkin kiinnittää huomiota. Usein vaadittiin 1,3 aukkoa ylivalotusta, mikä on melko paljon. Merkittävä etu on, että sekä näyttö että etsin näyttävät kuvan juuri sellaisena kuin se tulee olemaan. Yksityiskohtien ja värien toisto on erinomainen, ja automaattinen valkotasapainon säätö toimii hyvin. Heikossa valossa kuvista tuli hyviä ISO 12 800:aan asti. ISO 25 600:lla tulos on hyväksyttävä, mutta kahta suurempaa arvoa ei kannata käyttää. Sony A99 II on pätevä työkalu niille, jotka ovat valmiita käyttämään isoa ja painavaa kameraa.

SLT toimii kuin peilillinen järjestelmäkamera, mutta siinä on kiinteä, puoliläpäisevä peili, joka heijastaa osan valosta ylös automaattitarkennuskennoon. Kenno on samassa kohdassa kuin prisma tavallisessa peilillisessä kamerassa. Loppuosa valosta menee suoraan eteenpäin kuvakennoon, josta myös kameran sähköinen etsin hakee tietonsa. Yhdistelmä, jossa on klassinen automaattinen vaihetarkennus sekä peili, jonka ei tarvitse käyttää aikaa liikkumiseen, tuottaa ennennäkemättömän sarjakuvausnopeuden, 12 kuvaa sekunnissa.
Toinen hyvä yksityiskohta, joka normaaleista peilillisistä järjestelmäkameroista puuttuu, on se, että sähköinen etsin merkitsee kasvot, kun kasvojentunnistustila on valittuna.

Etsin on suuri ja informatiivinen, ja siihen saa yhtä painiketta painamalla näkyville vesivaa’an, histogrammin ja paljon muuta.

A99 II on ainutlaatuinen, sillä se on kinokoon SLT-kamera, jonka tarkkuus on erittäin suuri ja joka siitä huolimatta on salamannopea ja joustava mutta ei suuri eikä raskas. Mikään muu kamera ei yllä likimainkaan 42,2 megapikselin tarkkuuteen yhdessä 12 kuvan sekuntinopeuden kanssa. Uuden II:n koko ja paino ovat lähellä edeltäjää, samoin kuin Canon EOS 5D -sarjaa ja Nikon D810:tä. Ergonomia on oikein hyvä, ja toisin kuin kilpailijoissa, A99 II:ssa on näyttö, jota voi kääntää ja kiertää kaikkiin suuntiin. Ikävä kyllä näytön koko on vain kolme tuumaa. Kamerarungon kuvanvakain vaikuttaa loistavalta, ja se toimii hyvin yhdessä niiden OSS-objektiivien kanssa, joissa on optinen kuvanvakain. Painikkeiden sijoitteluun varmaankin tottuu, mutta valikkojärjestelmä on varsin raskas säätöjen joustavaan valintaan nähden. Valikossa on viisi kansiota ja peräti 32 alakansiota, eikä tavallisimmin käytettyjä säätöjä voi tallentaa omaan kansioonsa.
A99 II on aito Sony, joten ei ole yllätys, että kamera kuvaa 4K-videota ammattilaistason ominaisuuksin XAVC S -muodossa, että siinä on wi-fi- ja NFC-yhteys ja että siinä ei ole gps-paikannusta. Uudessa huippumallissa on kuitenkin virtaa säästävä Bluetooth-yhteysmahdollisuus, jolla kuvia voidaan siirtää suoraan älypuhelimeen tai tabletille.
A99 II on luokkansa pätevimpiä kinokoon kameroita. Sekä kameran runko että siihen sopivat objektiivit ovat myös vähintään yhtä kalliita kuin vastaavat Canonin ja Nikonin laitteet. Toivomme, että Sony panostaa vastaisuudessakin A-kiinnitteisiin SLT-kameroihin, sillä A99 II on loistava kamera.

Conclusion